Werka kehitys Oy: Työn Tarinat 1 -julkaisun (08/2017) artikkeli.
Työelämän kontekstissa työnohjaus on vastavoimaa ajan ilmiölle, jossa on tyypillistä nopeasti tehtävät päätökset ja muutokset. Työnohjauksen tavoitteena on luoda turvallinen ja dialoginen tila kaiken tekemisen keskelle. Tämä tutkiva tila mahdollistaa sen, että asioita yhdessä työstämällä saadaan esille uusia merkityksiä, toteavat Jussi Onnismaa ja Risto Ruokolainen.
Työnohjaus on työskentelytilana rauhallinen ja vastakohta ajan irrallisuudelle ja hektisyydelle. ”On tärkeää voida rauhassa miettiä omaan työhön liittyviä kysymyksiä ja sitä, mikä on omassa työssä tärkeää”, Ruokolainen kertoo. Hänen mukaansa työnohjaus vastaa sekä tiedostamattomiin, että tiedostettuihin tarpeisiin. Ohjaukseen hakeutuva ei välttämättä alkuvaiheessa pysty hahmottamaan kokonaisuutta, mihin hän ohjausta tarvitsee. Se selviää vasta, kun asioita työstetään.
Ruokolaisen mukaan tarpeet työnohjaukselle ovat moninaisia. Rinnalle kulkijaa ja toista pohtijaa tarvitaan erilaisissa johtamis- ja asiantuntijatehtävissä. Prosessin alussa tehdään sopimus yhteisestä työstä. Työ voidaan nähdä työmaana, josta tutkitaan ne osa-alueet, jotka asiakas haluaa nostaa esiin. Olipa työtehtävä mikä tahansa, siihen halutaan uusia näkökulmia ja mahdollisuutta työstää vaikeina kohdattuja asioita, esimerkiksi asiakastilanteita. Ruokolainen kuvaakin työnohjausta säiliönä, jossa ”asiakkaan työtilannetta pohditaan, jäsennellään ja muokataan, ja lopuksi palautetaan asiakkaalle”.
Onnismaan mukaan on myös voimavarakysymys, ettei oikaista ja vaikeat asiat kohdataan. Hänen mukaansa työnohjauksesta saatava apu on parhaimmillaan, kun kriisi ei ole vielä päällä. Jos asiaa voi ylipäätään tutkia, niin yleensä mennään jo parempaan suuntaan. ”Kun ongelma saadaan määriteltyä ja kuvattua uudella tavalla, voidaan olla jo puolivälissä ratkaisua”, Onnismaa kertoo. Hän lisää, että työnohjauksessa ollaan tekemisissä pienten sävyjen kanssa. Jos halutaan suoraan käytännön ratkaisuja, osa voi kokea prosessin liian hitaaksi.
"Turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri mahdollisti monenlaisten näkökulmien rohkean tarkastelun, myös kritiikin." Wellmind Terveys Oy (Anne Andersson, Timo Junttanen ja Jyrki Väyrynen).
Onnismaa ottaa esimerkiksi tilanteen työpaikalla, jossa on iso muutos tulossa. Henkilökunnalla voi liittyä muutokseen pelkoja. Tällaisessa tapauksessa työnohjaus voi olla foorumi, jossa käydään läpi niitä merkityksiä, mitä kukin antaa tulevalle muutokselle. ”Vasta sitä kautta voidaan saavuttaa aito sitoutuminen ja muutoksesta saadaan tehokasta”, Onnismaa toteaa ja lisää että ”merkitysneuvottelut muutoksen keskellä käydään joka tapauksessa, vaikka sitten työpaikan kahvihuoneessa”. Työnohjaus foorumina voittaa hänen mielestään tässä yhteydessä kahvihuonekeskustelut. Kiireetön aika ja paikka sekä työnohjaajan tekemät kysymykset auttavat rakentamaan näkymän, mitä kohti mennään. ”Ohjattavat voivat kokea surua vanhasta luopumisesta, mutta työn mielekkyyden ja sitoutumisen kannalta prosessi on merkityksellinen”, Onnismaa kertoo. Muutostilanteessa onkin tärkeää pohtia, onko jotain mikä pysyy. ”Kun käydään henkilöstön kanssa läpi niitä asioita, joiden toivotaan muutoksesta huolimatta jatkuvan, saadaan hetkessä toinen näkökulma”, Onnismaa jatkaa.
Onnismaan mukaan työnohjaus on aina tavoitteellista, mutta tavoitteiden sijasta voidaan puhua myös tapahtumisesta. ”Millaisista arkisista tapahtumista huomaa, että asiat ovat menneet parempaan suuntaan", hän kiteyttää. Voidaan lähteä liikkeelle siitä, missä haluttaisiin olla työyhteisönä esimerkiksi vuoden kuluttua. Ruokolaisen mukaan työstettäviä asioita ovat usein työyhteisölliset kysymykset, kuten miten työtä porukalla tehdään ja kuinka työ voisi sujua paremmin. Konfliktitilanteissa keskitytään siihen, miten saataisiin asiat takaisin virtaamaan ja päästäisiin eteenpäin. Onnismaan mukaan työnohjaus on aina organisaatiota kehittävää, ei eristynyt saareke jossain kauempana. Prosessissa syntyy usein myös kehitysideoita. Mikäli ohjattavan esimies ei ole mukana ohjaustilanteessa, onkin tärkeää sopia, kuinka kehitysideat saadaan organisaatiossa eteenpäin ja käytäntöön. ”Työnohjauksella saavutetaan organisaatioon tehokkuutta näennäisen tehottomuuden kautta”, Onnismaa kiteyttää lopuksi.
Lisätiedot: werka.fi/palvelut/tyonohjaus/
Lataa: Työn Tarinat artikkeli pdf -muodossa.
Julkaisimme Työn Tarinat -lehtemme painetun version elokuussa 2017. Lehden sähköisen version jaamme luettavaksi 2018 aikana.