Werka kehitys Oy: Työn Tarinat 1 -julkaisun (08/2017) artikkeli.
Halu kehittyä ohjasi Espoon kaupunginkirjaston vs. aluejohtaja Pia Koskisen työnohjauksen pariin. Vastoin yleistä käsitystä työnohjauksen aloittamiseen ei tarvita kriisiä, vaan se voi olla yksi parhaista tavoista kehittää omaa osaamistaan työn ohessa. Jaana Laukkarinen on ohjannut Koskista prosessissa, jonka tuloksena hän kokee saavuttaneensa enemmän hallinnan tunnetta omaan työhön ja olevansa parempi johtaja.
Pitkään Nokia Oyj:ssä esimiestehtävissä toiminut Koskinen on osallistunut työuransa aikana kymmeniin esimiestyötä tukeviin kursseihin ja ohjelmiin. Hän ehti jo suorastaan kyllästyä perinteisiin johtamisvalmennuksiin. Halu kehittyä kuitenkin oli edelleen olemassa. Siirryttyään työurallaan Espoon kaupunginkirjastoon hän koki, että työssä tuli vastaan tiettyjä tilanteita, joiden pallottelu ulkopuolisen kanssa voisi olla hyödyllistä. Myös kollegat suosittelivat työnohjausta ja olivat kokeneet sen hyödyllisenä. Lisäksi työnantajalla oli työnohjausta tukeva periaatepäätös.
Sopivaa työnohjaajaa täytyi kuitenkin etsiä yllättävän kauan. ”Pohdin millainen ihminen olen, ja tulin siihen tulokseen, että tarvitsen ohjaajan, joka on itse toiminut johtajana ja jolla on vankka kokemus työnohjauksesta”, Koskinen kertoo. Lopulta kollega ehdotti silloista Kehityspiikkiä, nykyistä Werka kehitys Oy:tä. ”Sitä kautta löytyi Jaana Laukkarinen, jolla oli vakuuttava tausta liike-elämän kansainvälisistä johtotehtävistä. Lisäksi kemiat kohtasivat hyvin”, Koskinen muistelee.
"Levollisuus ja hallinnan tunne suhteessa omaan työhön on lisääntynyt."
Työnohjausprosessi käynnistyi hyvin jo ensimmäisestä kerrasta. Tapaamisia on ollut noin kolmen viikon välein. Aluksi ohjattava määrittelee oman työhön liittyvän alueen, jota haluaa työstää. Koskisen osalta oli hyödyllistä saada pohtia ulkopuolisen kanssa uuden työpaikan toimintatapoja ja rakenteita, sekä saada vahvistusta omille näkemyksille. Koskinen kertoo ymmärtäneensä ohjausprosessin aikana, että hierarkia ja rakenteet eivät välttämättä olekaan huono asia, vaan niiden olemassaolo voi edistää monien asioiden eteenpäin vientiä.
Ohjausprosessi on Koskisen mukaan sisältänyt myös oman työn analysointia ja auttanut oman johtamistyylin tavoittamisessa. Esimiehen ja johtajan taitoihin liittyy myös kyky analysoida omaa persoonaa. ”Olen oppinut sanoittamaan omaa työtä, kertomaan omalle esimiehelleni mitä teen minkäkin asian eteen”, Koskinen toteaa. Toimimista uudessa roolissa aluejohtajana on myös hyödyttänyt tekeväisen ja toimeen tarttuvan työotteen arviointi. ”Sparrauksen kautta olen ymmärtänyt puolesta tekemisen problematiikkaa paremmin. Aluejohtajana tehtävänäni on näyttää suuntaa ja riittää että alaisille määritetään tavoitteet. On ollut iso oivallus käsittää, että ei tarvitse tehdä toisen puolesta, sillä voin luottaa siihen, että heillä on parempia ajatuksia kuin itselläni,” Koskinen kertoo.
Työnohjauksen kautta Koskinen on ymmärtänyt myös kuuntelemisen tärkeyden. ”Kun alaiset saavat kiinni tavoitteesta, he alkavat jo mennä sitä kohti. Siitä on hyvä jatkaa seuraten ja kuunnellen, tuntosarvet koholla”, hän toteaa.
Säännölliset tapaamiset Laukkarisen kanssa Koskinen näkee prosessina ja tietynlaisena työskentelyn muotona. ”Tapaamisten jälkeen palaan tekemiini muistioihin ja Jaanan kirjoittamaan kirjaan Johtajan valta ja pelko. Työkaluja olen saanut tästä työskentelystä pitkäksi aikaa” Koskinen kertoo ja jatkaa ”levollisuus ja hallinnan tunne suhteessa omaan työhön on lisääntynyt. Minulla on luottamus, että asioita voi pohtia, ja ne selviävät.” Ohjaustapaamisia on ollut kaksi puolen vuoden jaksoa, joista viimeinen on nyt saatu päätökseen. ”Ehkä vielä myöhemmin jatketaan”, toteaa Koskinen tyytyväisenä.
Lisätiedot: werka.fi/palvelut/tyonohjaus/
Lataa: Työn Tarinat artikkeli pdf -muodossa.
Julkaisimme Työn Tarinat -lehtemme painetun version elokuussa 2017. Lehden sähköisen version jaamme luettavaksi 2018 aikana.